Pääsin jouluksi kotilomalle, huomenillalla menen takaisin sairaalaan, mutta toivottavasti en joudu olemaan enää kauaa. Mukavaa on ollut, haimme vauvankin tänään lomalle, mutta kyllä tämä vain on rankkaa olla toipilaana. Alkaa arvostaa pikkujuttuja, kuten esim. kävelytaitoa..

Edellisen postauksen lopussa kun sanoin, etten minua kotona kaivata, en tarkoittanut mitenkään negatiivisesti, vaan halusin vain tuoda esille, että kyllä ne arkihommat rullaavat, vaikka ei äitinatsi olekaan koko aikaa touhua käskyttämässä :)