Vetäkää risti peräsienään, tänää tulee toinen postaus valmiista työstä!

Citron, Wollmeise 100% Merino 156 g

Kevään Ravelryn KuTu-vaihdossa sain ihanan paketin Hekulta. Olin aivan sanaton, ja pyörittelin Wollmeisea käsissäni miettien, mitä siitä malttaisin tehdä. Vyyhti oli niin ihana, ettei sitä viitsisi tuhlata mihin tahansa. Prosessineulojan Citronin nähtyäni totesin, että siinä se.

Vyyhtiä keriessäni ihailin kerää, että nyt tulee kaunista jälkeä! Ja pyh, neuloessani taas kerran petyin. En osaa katsoa yhtään, minkälaista jälkeä vyyhdistä tulee. Värisilmää siis kaivataan.. Mutta nyt kun katson tuota valmista huivia, kuvista varsinkin, niin sehän on kaunis! Väriyhdistelmä on kaunis, eikä yhtään niin levoton, kuin mitä se neuloessa mielestäni oli. Ja lanka.. Se suorastaan soljui puikoilta sormien läpi, niin ihanaa neulottavaa se oli. Tätä lisää. Tosin onnistun aina missaamaan kaikki Wollmeisen päivitykset ja taitaa siellä olla menossa jonkin sortin taukokin juuri nyt.

Asiaa sivuten, haiseeko teidän Wollmeiset? Tämä kerä haisee niin hyvältä, ja tuoksu vain voimistui liotuksen jälkeen. Olenko onnistunut sotkemaan siihen jotain hyvää haisua vai onko se langan ominaisuus?