Malli haastoi minut luettelemaan outouksiani:

Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Käsitöissä minulle on tärkeämpää itse prosessi kuin valmis työ. Tykkään hipelöidä lankoja, valita värejä ja vertailla hintoja. Nautin neulomisesta enemmän kuin valmiista vaatteesta, minulla ei loppujen lopuksi ole paljoa neuleita, joita käyttäisin vuosikausia, vaan aina tulee jokin uusi ihana hetkeksi käyttöön. (vai onko meitä monta muutakin?)

2. Viime syksynä, kun makasin sairaalassa, loppuvaiheessa sairaanhoitajat alkoivat ihmetellä: "en ole koskaan nähnyt noin helppoa nenämahaletkun laittoa". Olen aina inhonnut ko. toimenpidettä, mutta kun sekin tehdään tarpeeksi monta kertaa ja tekniikan oppii, niin eihän sitä tarvitse edes yökkiä.

3. Ruokaomituisuuksia minulla on montakin, leivälle tulee aina juusto ennen makkaraa, näkkileipä voidellaan aina reiättömältä puolelta ja älyttömän hyviä leipiä tulee, kun paahtaa leipää, voitelee sen, viipaloi päälle kylmiä eineslihapullia ja koristelee koko komeuden ketsupilla. Tykkään myös etikasta, se on hyvää melkein missä vaan.

4. Kuljen kesät talvet paljain jaloin. Sisätiloissa siis. Näin kolmenkympin lähestyessä ei kroppa enää paljoa siitä tykkää, alkaa vetää suonta näillä meidän vetoisilla lattioilla.

5. Vaikka rakastan järjestystä ja siistiä kotia, on taloni aina kuin räjähdyksen jäljiltä. Se ei sinänsä ole minun vikani, mutta olen liian laiska siivoamaan koko aikaa muiden jälkiä. Taidan olla aika epäonnistunut kotiäiti..

En haasta nyt ketään, näitä näkyy blogistaniassa tosi paljon, mutta jos joku tämän haluaa napata, siitä vain!